Unohtunu kokonaan tänne kirjoittelu. Meillä alkoi muutama viikko sitten ylläpito joten alkaa taas juttua tulemaan tänne :) Uusi talokin tuli ostettua ja nyt alettu asettua kodiksi tänne <3 Mutta vaikka on ihana uusi koti niin joskus täältäkin kaipaa pois. Elämä on tosiaan niin tänne kotiin jäämistä, joskus kadehdin miestäni niin kamalasti kun saa mennä töihin, olen ite ollu vuoden nyt pois töistä ja puoltoista vuotta jäljel? Huh huh:(
Oon tässä muutamana päivänä alkanu miettii miten oikeasti lapsen syöpä muuttaa elämän aivan kokonaan! Voin sanoa vain omasta puolesta mutta veikkaan että moni kohtalontoveri komppaa!
Ensinnäkin sun sosiaalinen elämä on melkeinpä vaan kohtalontoverit ja välil tuntuu et ei niitäkää viitsi häiritä jos niil onkin joku huono tilanne. Mun ns. Ystävät on unohtanu olemassa oloni kokonaan! Mut onpahan oppinu ketkä oikeasti on ystäviä ja ketkä ei! Tuntuu vaa pahalt.. Ja järkeni menetän niihin jotka esittaa jossain naamakirjassa oikein niin ystävää mutta oikeasti kyseinen ihminen ei edes juttele jos nähdää jossain? Häh?
Toisekseen oot huomannu mikä on elämässä tärkeää. Ennen olin todella tarkka ulkonäöstä ja piti olla kaikki hienoimmat kengät,laukut yms mut nykyää ei viitsi yleensä edes vaivautua samalla tavalla kuin ennen! Joskus omaksi iloksi laitan itseni "nätiksi" mutta sitten muistat noi ihanat raskauskilot jotka ei lähe? Tai kai ne lähtis jos tekis jotain mut yksin ei halua mennä lenkille/salille yms.
Kolmanneksi: Koska mulle käy ehkä kerran kuukaudessa joku kylässä niin en osaa edes puhua kenenkää kanssa oikein enää paitsi eemelistä. Oon aina ollu sellain että mähän en oo niitä äitejä jotka ei osaa puhua muusta kuin lapsista niin nyt must on tullu sellain? Toisin sanoen mun koko sosiaalinen elämä on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja elän vaan Syövän ympäröimänä..
No asiasta taas syöpään, mun äitini puoleinen suku on melkeinpä kaikki kuollut syöpään. Asiaa on lähetty tutkimaan ja nyt geeneistämme on löytyny jonkinsortin mutaatiogeeni(syöpägeeni) jonka takia halukkaat suvustamme voivat mennä tutkimukseen missä tutkitaan kannetaanko tätä geeniä, mikä on todennäköisin syöpä johon sairastut yms. Kuulostaa hullulta mutta itse haluan tutkimukseen koska haluan että jos joskus sairastun niin se todetaan ajoissa. Ja tämän myötä ilmoitin miehelleni heti että meille ei enempää lapsia tule että en halua enää yhteenkää lapseen siirtää tätä geeniä jos se minulla on.. Yhden taistelu on jo niin rankka...
No tällaista tänään. Niinkun yhden kohtalontoverin seinältä lainaten i wish cancer would get cancer and die!
Ikävää, että kuulut syöpäsukuun...itselläni taas on juuri päinvastoin, meillä on kyllä muita sairaukksia, muttei syöpää oikeastaan ollenkaan. Se on hyvä, että pääset tutkimuksiin.
VastaaPoistaKuule, monet äidit ovat sellaisia, että puhuvat vaan lapsistaan, älä siitä murehdi. Ja se on selvää, että lapsen syöpä on niin iso juttu, että se vie ajatukset pois kaikesta muusta. Toisaalta, näin vanhempana äitinä lohdutan, että tulee aika, jolloin voit sitten keskustella "sivistyneesti" vaikka mistä muusta asiasta... Siis juuri se väli - ennenkuin aletaan taas puhua lapsenlapsista, hehehe!
Keskity nyt rauhassa perheeseesi, mutta älä unohda itseäsi. Osta välillä hyvää rasvaa (rypyt kannattaa hoitaa ajoissa) ja kaunis pusero, että saat hyvän mielen itsellesi. Sisustele uutta kotias ja ennenkaikkea, koita edes hiukan nauttia kotona olemisesta. Sitten kun olet taas töissä harmittelet:" voi kun olis silloin nauttinut vapaudesta..."
Anna itsellesi oikeus tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä. Vapauta ei-ystävät yrittämisestä, mutta tietysti voisit oikeille ystäville kertoa - vaikkapa siellä facebookissa - mitä kaipaat. Jos tosiystävävä tietäisi, mitä sinä haluat, niin hän varmasti yrittää toteuttaa toiveesi, kun tietää, missä vaikeuksissa sinä elät!
Kaikkea hyvä sinulle ja perheellesi! Toivon, että voitte suht' rauhallisin ja iloisin mielin valmistella joulua - ne ovat lapsille kuitenkin mieleen jääviä hetkiä.
Kiitos viestisi sai hymyn naamalle :) nyt on taas hieman parempi mieli joskus vaan niin kiukuttaa että täytyy johonkin purkaa :) Olen suunnitellutkin kotiin kaikkea uutta kivaa kuhan saamme uuden sohvan niin tästä tulee kotoisin koti <3
Poista