Sisko ja Taistelija Veikka Kortisonihoitojen aikana <3 nyt 8kiloa laihempi taas poika...
perjantai 9. marraskuuta 2012
Heissan pitkästä aikaa...
Unohtunu kokonaan tänne kirjoittelu. Meillä alkoi muutama viikko sitten ylläpito joten alkaa taas juttua tulemaan tänne :) Uusi talokin tuli ostettua ja nyt alettu asettua kodiksi tänne <3 Mutta vaikka on ihana uusi koti niin joskus täältäkin kaipaa pois. Elämä on tosiaan niin tänne kotiin jäämistä, joskus kadehdin miestäni niin kamalasti kun saa mennä töihin, olen ite ollu vuoden nyt pois töistä ja puoltoista vuotta jäljel? Huh huh:(
Oon tässä muutamana päivänä alkanu miettii miten oikeasti lapsen syöpä muuttaa elämän aivan kokonaan! Voin sanoa vain omasta puolesta mutta veikkaan että moni kohtalontoveri komppaa!
Ensinnäkin sun sosiaalinen elämä on melkeinpä vaan kohtalontoverit ja välil tuntuu et ei niitäkää viitsi häiritä jos niil onkin joku huono tilanne. Mun ns. Ystävät on unohtanu olemassa oloni kokonaan! Mut onpahan oppinu ketkä oikeasti on ystäviä ja ketkä ei! Tuntuu vaa pahalt.. Ja järkeni menetän niihin jotka esittaa jossain naamakirjassa oikein niin ystävää mutta oikeasti kyseinen ihminen ei edes juttele jos nähdää jossain? Häh?
Toisekseen oot huomannu mikä on elämässä tärkeää. Ennen olin todella tarkka ulkonäöstä ja piti olla kaikki hienoimmat kengät,laukut yms mut nykyää ei viitsi yleensä edes vaivautua samalla tavalla kuin ennen! Joskus omaksi iloksi laitan itseni "nätiksi" mutta sitten muistat noi ihanat raskauskilot jotka ei lähe? Tai kai ne lähtis jos tekis jotain mut yksin ei halua mennä lenkille/salille yms.
Kolmanneksi: Koska mulle käy ehkä kerran kuukaudessa joku kylässä niin en osaa edes puhua kenenkää kanssa oikein enää paitsi eemelistä. Oon aina ollu sellain että mähän en oo niitä äitejä jotka ei osaa puhua muusta kuin lapsista niin nyt must on tullu sellain? Toisin sanoen mun koko sosiaalinen elämä on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja elän vaan Syövän ympäröimänä..
No asiasta taas syöpään, mun äitini puoleinen suku on melkeinpä kaikki kuollut syöpään. Asiaa on lähetty tutkimaan ja nyt geeneistämme on löytyny jonkinsortin mutaatiogeeni(syöpägeeni) jonka takia halukkaat suvustamme voivat mennä tutkimukseen missä tutkitaan kannetaanko tätä geeniä, mikä on todennäköisin syöpä johon sairastut yms. Kuulostaa hullulta mutta itse haluan tutkimukseen koska haluan että jos joskus sairastun niin se todetaan ajoissa. Ja tämän myötä ilmoitin miehelleni heti että meille ei enempää lapsia tule että en halua enää yhteenkää lapseen siirtää tätä geeniä jos se minulla on.. Yhden taistelu on jo niin rankka...
No tällaista tänään. Niinkun yhden kohtalontoverin seinältä lainaten i wish cancer would get cancer and die!
Oon tässä muutamana päivänä alkanu miettii miten oikeasti lapsen syöpä muuttaa elämän aivan kokonaan! Voin sanoa vain omasta puolesta mutta veikkaan että moni kohtalontoveri komppaa!
Ensinnäkin sun sosiaalinen elämä on melkeinpä vaan kohtalontoverit ja välil tuntuu et ei niitäkää viitsi häiritä jos niil onkin joku huono tilanne. Mun ns. Ystävät on unohtanu olemassa oloni kokonaan! Mut onpahan oppinu ketkä oikeasti on ystäviä ja ketkä ei! Tuntuu vaa pahalt.. Ja järkeni menetän niihin jotka esittaa jossain naamakirjassa oikein niin ystävää mutta oikeasti kyseinen ihminen ei edes juttele jos nähdää jossain? Häh?
Toisekseen oot huomannu mikä on elämässä tärkeää. Ennen olin todella tarkka ulkonäöstä ja piti olla kaikki hienoimmat kengät,laukut yms mut nykyää ei viitsi yleensä edes vaivautua samalla tavalla kuin ennen! Joskus omaksi iloksi laitan itseni "nätiksi" mutta sitten muistat noi ihanat raskauskilot jotka ei lähe? Tai kai ne lähtis jos tekis jotain mut yksin ei halua mennä lenkille/salille yms.
Kolmanneksi: Koska mulle käy ehkä kerran kuukaudessa joku kylässä niin en osaa edes puhua kenenkää kanssa oikein enää paitsi eemelistä. Oon aina ollu sellain että mähän en oo niitä äitejä jotka ei osaa puhua muusta kuin lapsista niin nyt must on tullu sellain? Toisin sanoen mun koko sosiaalinen elämä on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja elän vaan Syövän ympäröimänä..
No asiasta taas syöpään, mun äitini puoleinen suku on melkeinpä kaikki kuollut syöpään. Asiaa on lähetty tutkimaan ja nyt geeneistämme on löytyny jonkinsortin mutaatiogeeni(syöpägeeni) jonka takia halukkaat suvustamme voivat mennä tutkimukseen missä tutkitaan kannetaanko tätä geeniä, mikä on todennäköisin syöpä johon sairastut yms. Kuulostaa hullulta mutta itse haluan tutkimukseen koska haluan että jos joskus sairastun niin se todetaan ajoissa. Ja tämän myötä ilmoitin miehelleni heti että meille ei enempää lapsia tule että en halua enää yhteenkää lapseen siirtää tätä geeniä jos se minulla on.. Yhden taistelu on jo niin rankka...
No tällaista tänään. Niinkun yhden kohtalontoverin seinältä lainaten i wish cancer would get cancer and die!
lauantai 18. elokuuta 2012
Heissan pitkästä aikaa..
Onpahan menny aikaa ku viimeks kirjoittanut mut jotenki jäänny kaiken muun keskellä.. Kesä menny vuoroin viikoin hesassa ja kotona, Hoidot tehonneet todella hyvin ja nyt uudet hoidot taas aloitettu ja ihana uutinen että ei luultavasti tulla joutumaan sädehoitoon ollenkaan! <3
Eemeli on ottanut oikein hyvin vastaan.. Tai no miten sen nyt sanoo.. Keho ottanut hoidot hyvin vastaa mutta 3 vuotiaan pojan pää ei oikein pysy mukana tässä.. Joskus tuntuu että Eemeli on kovin ahdistunut ja masentunut ja toisena päivänä se on aivan vallaton vekara, tottakai se käy hänen mielenterveydelleenkin rankaksi mutta toivotaan ettei jää mitää todella pahoja traumoja jotka purkautuu vuosien päästä..
Siskostaan poika pitää huolta ja äiskäst ja iskäst :) Aina varmistelee ettei äiskää satu mihkää :D
Eemelillä on myös alkanut kiinnostaa miksi hänellä on syöpä ja mistä se on tullu, koska päsee takas tarhaa yms.. Vaikeaa se on aina vastata että kukaan ei tiedä miksi sinulla on juuri se syöpä.No mutta hyvin muuten on Eemelillä mennyt, Olen maailman onnellisin Äiti koska se pieni mies valitsi juuri minut Äidikseen <3
No mutta mitäs mulle kuuluu? Ei ainakaan niin hyvää.. Tai muuten joo mutta alkanut huomaamaan itsessään todella katkeran ja vihaisen puolen.. Tuntuu että kaikki on hylännyt pojan sairauden myötä paitsi yksi ihana ihminen jonka kanssa harvemmin nähää mutta kenen kanssa voit puhua kun siltä tuntuu Kiitos Henna <3 Mutta tosiaan eniten ärsyttää ihmiset joita näet jossain ja ne alkaa selittää sitä peruspaskaa "jooo oon mie meinannu soittaa mut en oo viittiny/ehtiny!" Mie luulin että omaishoitaja?+2 pienen lapsen äitinä+sairaaloissa juokseminen tekee minut hieman kiireelliseksi mutta aina muistan soittaa niille joista välitän ja kannan huolta <3 Mut veikkaan että moni tässä elämän tilanteessa tai ainakin kun puhunut muiden vanhempien kanssa jotka käyvät samaa läpi niin kertovat samaa.. Sairaala reissuissa on hyvätkin puolensa, tapaat niitä ihania vanhempia ketä et muualla näe, saat nauraa ja oikeasti puhua suusi puhtaaksi <3 Suuren suuri kiitos myös heille, he kyllä tunnistavat itsensä!
No näiden kaikkien tunteiden keskellä on jotenkin alkanut kaipaamaan sellaista harrastusta jossa saat rentoutua ja olla miettimättä kaikkea tätä niin suunnittelin jos aloittaisi ratsastaa? Siitä on vuosia kun viimeksi hevosen selässä on tultu oltua mutta jotenki se tuntuisi asialta jota haluiaisin alkaa tekemään... Jotenpa ensi viikolla tuumasta toimeen oisko niin? :)
No nyt taidan lopettaa kiukuttelun ja koittaa viellä unta tänään <3
Eemeli on ottanut oikein hyvin vastaan.. Tai no miten sen nyt sanoo.. Keho ottanut hoidot hyvin vastaa mutta 3 vuotiaan pojan pää ei oikein pysy mukana tässä.. Joskus tuntuu että Eemeli on kovin ahdistunut ja masentunut ja toisena päivänä se on aivan vallaton vekara, tottakai se käy hänen mielenterveydelleenkin rankaksi mutta toivotaan ettei jää mitää todella pahoja traumoja jotka purkautuu vuosien päästä..
Siskostaan poika pitää huolta ja äiskäst ja iskäst :) Aina varmistelee ettei äiskää satu mihkää :D
Eemelillä on myös alkanut kiinnostaa miksi hänellä on syöpä ja mistä se on tullu, koska päsee takas tarhaa yms.. Vaikeaa se on aina vastata että kukaan ei tiedä miksi sinulla on juuri se syöpä.No mutta hyvin muuten on Eemelillä mennyt, Olen maailman onnellisin Äiti koska se pieni mies valitsi juuri minut Äidikseen <3
No mutta mitäs mulle kuuluu? Ei ainakaan niin hyvää.. Tai muuten joo mutta alkanut huomaamaan itsessään todella katkeran ja vihaisen puolen.. Tuntuu että kaikki on hylännyt pojan sairauden myötä paitsi yksi ihana ihminen jonka kanssa harvemmin nähää mutta kenen kanssa voit puhua kun siltä tuntuu Kiitos Henna <3 Mutta tosiaan eniten ärsyttää ihmiset joita näet jossain ja ne alkaa selittää sitä peruspaskaa "jooo oon mie meinannu soittaa mut en oo viittiny/ehtiny!" Mie luulin että omaishoitaja?+2 pienen lapsen äitinä+sairaaloissa juokseminen tekee minut hieman kiireelliseksi mutta aina muistan soittaa niille joista välitän ja kannan huolta <3 Mut veikkaan että moni tässä elämän tilanteessa tai ainakin kun puhunut muiden vanhempien kanssa jotka käyvät samaa läpi niin kertovat samaa.. Sairaala reissuissa on hyvätkin puolensa, tapaat niitä ihania vanhempia ketä et muualla näe, saat nauraa ja oikeasti puhua suusi puhtaaksi <3 Suuren suuri kiitos myös heille, he kyllä tunnistavat itsensä!
No näiden kaikkien tunteiden keskellä on jotenkin alkanut kaipaamaan sellaista harrastusta jossa saat rentoutua ja olla miettimättä kaikkea tätä niin suunnittelin jos aloittaisi ratsastaa? Siitä on vuosia kun viimeksi hevosen selässä on tultu oltua mutta jotenki se tuntuisi asialta jota haluiaisin alkaa tekemään... Jotenpa ensi viikolla tuumasta toimeen oisko niin? :)
No nyt taidan lopettaa kiukuttelun ja koittaa viellä unta tänään <3
keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
Onpahan taas ollut..
Onpahan ollut taas villiä menoa koko ajan.. Perjantaina poika pääsi osastolta kotia ja nyt sit menee kesä niin että joka toinen viikko kotona ja joka toinen osastolla. Kovia kipuja on ollut pojalla nyt ja sekös omaa sydäntä särkee mutta sinnikkäästi mennää eteenpäin!
Tiistaina oltiin hesassa kuvauksissa ja siellä hieman meni hermo vaikka ei pitäisi mutta kun meidän piti olla siellä kello 8 ja kerrottiin sitten että kuvaukset ovat vasta 10.30 mutta täytyy olla siellä jos vaikka sattuu peruutuksia! Se vasta alko hermostuttaa kun poika muutenkin syö huonosti niin pidetään viellä monta tuntia nälässä ettei kuvauksissa ole tyhjää aikaa! Joo ymmärrän toisaalta mutta mekin ajetaan reilu puolitoista tuntia sinne plus mitä siellä täytyy olla ravinnotta niin siintä tulee helvetin monta tuntia pojalle :( perjantaina taas uudestaa ja olis kolmet eri kuvaukset :/ Huhhhuh.. Peukut pystyyy että syövän perkele on oikeasti lähtenyt niin hyvin karkuun kun on röntgenissä ja ultrassa oletettu! nimittäin ultrassa ei näkynyt enää maksassa/munuaisessa eikä imusolmuikkeissa mitään :)
Tämän kaiken hullunmyllyn aikana en ole edes tajunnut kuinka kovasti pikku Prinsessamme on kasvanut :) alkaa olee niin kaunis pieni ihminen tuo että! Kovasti jo kannattelee päätäänkin! Hieman vatsavaivoja ollut toisella nyt parina päivänä mutta kai sekn ressaa tästä kun joutuu olee äidistä erossa niin paljon :/
Kaiken tämän lisäksi saanut itse tapella oman ehkäisy lääkärin kanssa!!! Ei suostu kirjoittamaan reseptia ehkäisy piikkiin kun se on testattu kehitysmaissa ihmisillä jotka ei ole kuulemma voinut vaikuttaa siihen ottaako sen vai ei! Jos minä haluan jonkun tuollaisen niin eikös se sen mielipide kuuluis olla ihan sama. Ja on kuulemma ainut joka kouvolassa hoitaa nyt näitä. No nyt sit pitää mennä ottaa kapseli ja tiistaina olisi ollut aika mutta meillä menikin siellä helsingissä niin kauan että peruin sen niin nainen huutaa puhelimeen että ei hänellä ole aikaa minulle etsiä uuttta aikaa hän jää ensi viikon jälkeen lomalle yms! No sain ens viikolle ajan mutta jotenkin on niin pinna täynnä sitä naista! raskaus aikana olin todella kipeä selän takia hyvä että nousta pystyin enään niin ei meinannut suostua kirjoittaa sairaslomaa vaan olisi pitänyt vaan alkaa syömää panacod:ia!! Tyhmempikin tietää että se on vaarallista lapselle! Muutaman minuutin huudon jälkeen kirjoitti ja sanoi perää että ensi kerralla ei enää kirjoita! AAARGGHHH! Joutais jo akka eläkkeelle..
Huomenna tulis omaishoitaja tukien käsittelijä kotona käymään. Jokohan alkais rahatilanne kohta helpottaa... Huomenna mennää myös katsomaan taloa jos vaikka ostaisi ihan oman kodin meille :) Olisi niiiiiiin ihanaa sisustaa ihan oman mukaa tapetit yms ja tehdä todella ihana keittiö missä sit pääsis leipoo ja tekee herkku ruokia <3 :)
Ehkä taas hieman purettu sydäntä ja taas huomeen lisää jos aika riittää :)
Tiistaina oltiin hesassa kuvauksissa ja siellä hieman meni hermo vaikka ei pitäisi mutta kun meidän piti olla siellä kello 8 ja kerrottiin sitten että kuvaukset ovat vasta 10.30 mutta täytyy olla siellä jos vaikka sattuu peruutuksia! Se vasta alko hermostuttaa kun poika muutenkin syö huonosti niin pidetään viellä monta tuntia nälässä ettei kuvauksissa ole tyhjää aikaa! Joo ymmärrän toisaalta mutta mekin ajetaan reilu puolitoista tuntia sinne plus mitä siellä täytyy olla ravinnotta niin siintä tulee helvetin monta tuntia pojalle :( perjantaina taas uudestaa ja olis kolmet eri kuvaukset :/ Huhhhuh.. Peukut pystyyy että syövän perkele on oikeasti lähtenyt niin hyvin karkuun kun on röntgenissä ja ultrassa oletettu! nimittäin ultrassa ei näkynyt enää maksassa/munuaisessa eikä imusolmuikkeissa mitään :)
Tämän kaiken hullunmyllyn aikana en ole edes tajunnut kuinka kovasti pikku Prinsessamme on kasvanut :) alkaa olee niin kaunis pieni ihminen tuo että! Kovasti jo kannattelee päätäänkin! Hieman vatsavaivoja ollut toisella nyt parina päivänä mutta kai sekn ressaa tästä kun joutuu olee äidistä erossa niin paljon :/
Kaiken tämän lisäksi saanut itse tapella oman ehkäisy lääkärin kanssa!!! Ei suostu kirjoittamaan reseptia ehkäisy piikkiin kun se on testattu kehitysmaissa ihmisillä jotka ei ole kuulemma voinut vaikuttaa siihen ottaako sen vai ei! Jos minä haluan jonkun tuollaisen niin eikös se sen mielipide kuuluis olla ihan sama. Ja on kuulemma ainut joka kouvolassa hoitaa nyt näitä. No nyt sit pitää mennä ottaa kapseli ja tiistaina olisi ollut aika mutta meillä menikin siellä helsingissä niin kauan että peruin sen niin nainen huutaa puhelimeen että ei hänellä ole aikaa minulle etsiä uuttta aikaa hän jää ensi viikon jälkeen lomalle yms! No sain ens viikolle ajan mutta jotenkin on niin pinna täynnä sitä naista! raskaus aikana olin todella kipeä selän takia hyvä että nousta pystyin enään niin ei meinannut suostua kirjoittaa sairaslomaa vaan olisi pitänyt vaan alkaa syömää panacod:ia!! Tyhmempikin tietää että se on vaarallista lapselle! Muutaman minuutin huudon jälkeen kirjoitti ja sanoi perää että ensi kerralla ei enää kirjoita! AAARGGHHH! Joutais jo akka eläkkeelle..
Huomenna tulis omaishoitaja tukien käsittelijä kotona käymään. Jokohan alkais rahatilanne kohta helpottaa... Huomenna mennää myös katsomaan taloa jos vaikka ostaisi ihan oman kodin meille :) Olisi niiiiiiin ihanaa sisustaa ihan oman mukaa tapetit yms ja tehdä todella ihana keittiö missä sit pääsis leipoo ja tekee herkku ruokia <3 :)
Ehkä taas hieman purettu sydäntä ja taas huomeen lisää jos aika riittää :)
tiistai 5. kesäkuuta 2012
S10 jälleen!
Sunnuntai iltana tuotiin poika osastolle uudelle sytostaatille ja siintä asti oltu täällä. Pojalla alkanut pahoinvoinnit ja ollut kamalia kipuja selässä kun laitettu selkäytimeen kanssa lääkettä :/ Raskasta katsoa kun ei mikään pysyny sisäl oikein. No mutta äiti olikin ovela ja toi pitsaa pojalle niin johan alko ruoka maistumaan ja piristy muuten poika kovasti :) Eilen illalla oltiin Eemelin kanssa ainoat tällä osastolla niin saatiin hieman vapauksia liikkumisessa ja meluamisessa ja siitähän poika nautti :D
Illalla laitoin sit pojan taas raskainmielin nukkumaan kun se on vaa niin kauheaa jättää poika vieraiden ihmisten luokse nukkumaan ja ite lähet kotiin nukkumaan.
Sen 1½ tunnin ajomatkan aikana sitä miettii kaikenmaailman asioita ja se raastaa koko ajan sydäntä. No sitten käyt pientä vauvaa katsomas ja nukuttamassa ja taas aamulla ajat sen 150km ja mietit kuinka väärin tää on.. Huoh.. No jos joskus päästäis kotiin ni taas 2 viikon pääst uudestaa sama rumba. HYVÄÄ KESÄÄ MEILLE! Turhaa kesästä nauttimaan ku voi olla vaa osastolla 4 seinän sisällä.
Nää on vaa näitä päiviä jolloin tuntuu niin paskalle taas kaikki mut jos koht olis taas parempi päivä?
Mut onneks oon keksinyt mulle ja Eemelille täksi päiväksi kaikkea kivaa, meillä on tänään tanssiharjoituksetkin :) Ja mäkkipäiväkin on muutes tänää! Ilonpäivä siis Eemelillä :)
Eilen olikin vanhempien kahvituskin ja siellä pääs hieman taas puhuu ihmisten kanssa jotka tietää mitä tää on :) Ja se vertaistuki onkin mieletön tuki! Kiitos vaan äideille joiden kanssa vaihdettu ajatuksia :)
Hoitojen myötä Eemelillä on ollut kamalasti noita raivokohtauksia milloin hakataa potkitaa ja kaikkea mahdollisesti tekee niin yritin psykologilta saada tietoa 3vuotiaalle terapia mahdollisuuksista ni ei se osannut mitää apua antaa/neuvoa muutaku lääkäri kirjoja!!!! Olisin halunnut jotain taide/leikki tai musiikkiterapiaa... No taidan käydä ite äkkii lukee psykologiksi ku kerran se noin helppoo on. Myös vähäteltiin isovanhempien tuskaa tässä tilanteessa! Joka sai hieman minut hermostumaan koska minun vanhemmat ovat yhtä paljon täällä sairaalassa kuin minäkin ja yhtö tuskaa tää heillekkin on!
No jos nyt loppuis kiukuttelu ja ens kerralla kivempaa tekstiä sitten?
Illalla laitoin sit pojan taas raskainmielin nukkumaan kun se on vaa niin kauheaa jättää poika vieraiden ihmisten luokse nukkumaan ja ite lähet kotiin nukkumaan.
Sen 1½ tunnin ajomatkan aikana sitä miettii kaikenmaailman asioita ja se raastaa koko ajan sydäntä. No sitten käyt pientä vauvaa katsomas ja nukuttamassa ja taas aamulla ajat sen 150km ja mietit kuinka väärin tää on.. Huoh.. No jos joskus päästäis kotiin ni taas 2 viikon pääst uudestaa sama rumba. HYVÄÄ KESÄÄ MEILLE! Turhaa kesästä nauttimaan ku voi olla vaa osastolla 4 seinän sisällä.
Nää on vaa näitä päiviä jolloin tuntuu niin paskalle taas kaikki mut jos koht olis taas parempi päivä?
Mut onneks oon keksinyt mulle ja Eemelille täksi päiväksi kaikkea kivaa, meillä on tänään tanssiharjoituksetkin :) Ja mäkkipäiväkin on muutes tänää! Ilonpäivä siis Eemelillä :)
Eilen olikin vanhempien kahvituskin ja siellä pääs hieman taas puhuu ihmisten kanssa jotka tietää mitä tää on :) Ja se vertaistuki onkin mieletön tuki! Kiitos vaan äideille joiden kanssa vaihdettu ajatuksia :)
Hoitojen myötä Eemelillä on ollut kamalasti noita raivokohtauksia milloin hakataa potkitaa ja kaikkea mahdollisesti tekee niin yritin psykologilta saada tietoa 3vuotiaalle terapia mahdollisuuksista ni ei se osannut mitää apua antaa/neuvoa muutaku lääkäri kirjoja!!!! Olisin halunnut jotain taide/leikki tai musiikkiterapiaa... No taidan käydä ite äkkii lukee psykologiksi ku kerran se noin helppoo on. Myös vähäteltiin isovanhempien tuskaa tässä tilanteessa! Joka sai hieman minut hermostumaan koska minun vanhemmat ovat yhtä paljon täällä sairaalassa kuin minäkin ja yhtö tuskaa tää heillekkin on!
No jos nyt loppuis kiukuttelu ja ens kerralla kivempaa tekstiä sitten?
perjantai 1. kesäkuuta 2012
Blaaaaah Niin tää menee....
Huhhuh kun on päivä ollut yhtä sekasortoa kun on siskon valmistujaisjuhlat tänään ja aamulla heti poikaa viemää labraa ja muuten kivoi uutisii kaikki arvot nousussa paitsi kranut mut se nyt ei kuulemma haittaa.
Mut sit tulee soittoo Hesast että aloitetaan merkaptopurin tänään taas ja sekö vasta ahistaa kun pojalt mene taas ruokahalut ja alkaa pääkivut :/
Ja sit tulee heti toinen puhelu perään että pitäis pojalt saada ennen sunnuntaita 24tunnin virtsan keräys joka on paljon helpommin sanottu ku tehty pieneltä lapselta! Katetriakin alko ehottaa johon sanoin heti että ei! No pitkän pohdiskelun jälkeen onnistuu että otetaan vaan 12tunnin näyte. ONNEKSI! Hoitaja pahoitteli kovasti kun ei ole informoinut meitä eikä kotkaa aikasemmin virtsankeräyksestä eikä lääkkeestä. Nooh inhimillisii virheit mut joskus ottaa niin päähän koska ei se ole ihan niin helppoo lähtee ravaa ja ettii kaiken maailman astioita/lääkkeitä noin vaan..
Mutta nyt hieman jännittää kun keskiviikkona meillä kävi lehtihaastattelija ja huomenna pitäisi kouvolansanomissa olla Eemelistä juttu ja lastensyövästä yleisestikkin. Pokosta tulee julkkis ! :)
Mut mut mitäs Eemelille muuta kuuluu, Noh jätkällä alkanut taas aivan kamala uhma ja kokeilee/raivoaa koko ajan! Meinaa järki loppuu mut pitää muistaa pitää rajat vaikka onkin sairas mut rajat on rakkautta niin oma äitini minulle opettanut :) <3 Suostui kyllä tänään laittamaan uudet hienot farkut jalkaan ja kauluspaidan ja kaiken kruunaa kravatti. Se vaan on niin komea poika :)
Siskollekkin laitettiin oikein prinsessa mekko ja rusetti päähän näin tätin juhlan kunniaksi! On ne vaan niin rakkaita noi ihanat lapsoset :)
Mut nyt jatkaa juhlintaa ja niin kiitos kaikille ihanast palautteesta :)
Mut sit tulee soittoo Hesast että aloitetaan merkaptopurin tänään taas ja sekö vasta ahistaa kun pojalt mene taas ruokahalut ja alkaa pääkivut :/
Ja sit tulee heti toinen puhelu perään että pitäis pojalt saada ennen sunnuntaita 24tunnin virtsan keräys joka on paljon helpommin sanottu ku tehty pieneltä lapselta! Katetriakin alko ehottaa johon sanoin heti että ei! No pitkän pohdiskelun jälkeen onnistuu että otetaan vaan 12tunnin näyte. ONNEKSI! Hoitaja pahoitteli kovasti kun ei ole informoinut meitä eikä kotkaa aikasemmin virtsankeräyksestä eikä lääkkeestä. Nooh inhimillisii virheit mut joskus ottaa niin päähän koska ei se ole ihan niin helppoo lähtee ravaa ja ettii kaiken maailman astioita/lääkkeitä noin vaan..
Mutta nyt hieman jännittää kun keskiviikkona meillä kävi lehtihaastattelija ja huomenna pitäisi kouvolansanomissa olla Eemelistä juttu ja lastensyövästä yleisestikkin. Pokosta tulee julkkis ! :)
Mut mut mitäs Eemelille muuta kuuluu, Noh jätkällä alkanut taas aivan kamala uhma ja kokeilee/raivoaa koko ajan! Meinaa järki loppuu mut pitää muistaa pitää rajat vaikka onkin sairas mut rajat on rakkautta niin oma äitini minulle opettanut :) <3 Suostui kyllä tänään laittamaan uudet hienot farkut jalkaan ja kauluspaidan ja kaiken kruunaa kravatti. Se vaan on niin komea poika :)
Siskollekkin laitettiin oikein prinsessa mekko ja rusetti päähän näin tätin juhlan kunniaksi! On ne vaan niin rakkaita noi ihanat lapsoset :)
Mut nyt jatkaa juhlintaa ja niin kiitos kaikille ihanast palautteesta :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)